Miksit hait opiskelemaan HAMKiin tuotantotaloutta?
Olen elintarviketeollisuudessa tuotekehitys- ja työnjohtotehtävissä ollut jo melkein 10 vuotta. Aikaisemmat koulutukset liittyvät ruuan valmistukseen ja ravitsemukseen. Työn myötä valmistuksen prosessipuoli on kiinnostanut minua viime vuosina enemmän, joten halusin tähän tuotantotekniseen puoleen vahvistusta myös koulun penkiltä.
Opiskelu työn ohessa oli ainoa vaihtoehto taloudellisista syistä johtuen. Siksi HAMKin tarjoama vaihtoehto oli kuin tarkoitettu minulle - ja sijainti vielä Valkeakoskella!
Millaista opiskelu on ollut?
Tuotantotalouden opinnot alkoivat vuoden alussa. Kevät on käyty ja kokonaisuus tuntuu vielä hieman sekavalta. Koulun käyntiin piti vapaa-aika aikatauluttaa muun elämän kanssa ja tähän meni muutama kuukausi, kunnes kaikki löysi paikkansa.
Koulu on alkanut perusopinnoilla ja niitä kiinnostavimpia ammattiaineita odotan innolla. Koulutukseni myötä toivon työmahdollisuuksieni laajenevan, sillä luulen tulevaisuudessa osaavani muutakin kuin pyörittää soppakauhaa.
Tamperelainen Heikki Sandelin on ottanut viikottain suunnan kohti Valkeakoskea jo vuodesta 2001. Heikki opiskelee työnsä ohessa tuotantotalouden koulutusohjelmassa. Ensin olivat oppisopimusopinnot tuotantotalouden asiantuntija ja esimieskoulutuksessa, nyt työn alla ovat amk-insinööriopinnot. - Tuntuu, että tämä on jo elämäntapa, kuusi vuotta jatkuvaa itsensä kouluttamista, naurahtaa Heikki. - Teen puolivuotistavoitteita, syksystä jouluun ja vuodenvaihteesta kevääseen, kyllä puoli vuotta aina jaksaa.
Potkua urakehitykseen
Sandelinin työura on edennyt aina lisäkoulutuksen myötä. - Olen ollut 30 vuoden ajan Tampereen kaupungilla töissä. Toimin Tampereen Vedessä, jätevedenpuhdistamolla työnjohtajana. Vuodesta 1996 olen jatkuvasti kouluttanut itseäni. Ensin oli ammattiopintoja ja erilaisia kursseja, sitten suoritin prosessityöteknikkotutkinnon Tampereella. Työnantajani ja lähin esimieheni kannustivat opiskeluani, ja pikkuhiljaa olen erilaisten toimenkuvien kautta edennyt uuteen työtehtävääni: toimin nyt prosessiteknikkona Viinikanlahden puhdistamolla. Vastaan jätevedenpuhdistamon toimintaprosessista ja tiimissämme on 11 työntekijää. Uusi työ ja esimiehenä toimiminen ovat käynnistyneet luontevasti.
Aikaa opinnoille
- Elämäntilanteeni antaa mahdollisuuden opiskella, vaimo tukee opintojani, poika opiskelee Helsingissä ja tytär kirjoitti ylioppilaaksi tänä keväänä kertoo Sandelin.
- Olen varannut perjantai-illat ja lauantaipäivät opinnoilleni, sen mukaan suunnitellaan ja sovitellaan muuta elämää. Viikolla teen iltaisin kotitehtäviäni, viikonloput opiskeluajan ulkopuolella on varattu sosiaaliselle elämälle.
Porukka on sitoutunutta
- Meillä on Valkeakoskella hyvä aikuisopiskelijoiden porukka. Ikähaitari on laaja ja motivaatio on korkealla. Sitoutuminen opintoihin on innokasta. Lauantaiaamuisin aloitetaan jo klo 8.15, lähestulkoon kaikki ovat silloin paikalla. Enpä ole juuri ollut poissa, miettii Heikki.
- Opiskelutahti tuntuu välillä kovalta, ja parhaiten oppii kun on läsnä teoriatunneilla. Nyt on taas uusi syyslukukausi ja uudet kurssit alkamassa. Opiskelu on monimuotoista. Välillä olemme valmiin tiedon vastaanottajia, esimerkiksi opiskellessamme matematiikkaa ja fysiikkaa. Välillä opiskelu on hyvin vuorovaikutteista. Kun ryhmässä on paljon kokemuksia ja näkemyksiä erilaisilta aloita, syntyy mielenkiintoista ajatusten vaihtoa ja oppimista. Riippuu siis kurssista, miten opitaan ja opiskellaan.
- Opiskelijat ovat monelta työelämän alalta, juuri työuraansa aloittavia tai kokonaan uutta ammattia opiskelevia tai lisäkoulutusta hakevia. Opiskelu tuo varmuutta lisää ja opittuja asioita voi hyödyntää omassa työssään. Omalla kohdallani suuntaan luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskon selviäväni opiskelun haasteista. Näin ryhmän ”nestorina” voin todeta, ettei koskaan ole liian vanha oppimaan uutta: oppiminen on elinikäistä!
Valmistuminen kiikarissa
- Valmistun keväällä 2008. Toivon, että valmistuttuani amk-insinööriksi työnantajani haluaa silloinkin hyödyntää uutta osaamistani ja koulutustani, sanoo Heikki Sandelin.
Millainen työura sinulla on takanasi, mikä on pohjakoulutuksesi ja missä asut?
- Olen valmistunut sähköasentajaksi vuonna 1980. Työskentelin aluksi urakkapalkalla sähköasentaja sähköurakoitsijaliikkeessä. Menin seuraavana vuonna armeijaan.
- Aloitin vuonna -82 Imatran Voima Oy :ssä Vanajan voimalaitoksella työskentelemään sähkö- ja instrumenttiasentajana voimalaitoksen kunnossapito-osastolla.
- Siirryin vuonna -85 IVO:lla sähköverkon valvontaan Vanajan piirivalvomoon. Työtehtävä oli piirivalvomon valvoja. Valvottava sähköverkko oli noin Hämeen läänin kokoinen alue
- Vuodet 89-90 olin välillä taas voimalaitoksella, jossa tein 5-vuorotyötä, työtehtävänä oli vuoron kärkimies.
- Vaihdoin takaisin sähköverkon valvontaan piirivalvomoon vuonna -90. Firman nimi vaihtui IVO-voimansiirroksi.
- Vuonna -95 valvottava alue laajeni koko Etelä-Suomen kokoiseksi, piirivalvomon nimi vaihtui aluevalvomoksi ja työtehtävä aluevalvojaksi.
- IVO ja Pohjolan Voima PVO yhdistivät kantaverkkonsa 1997, uuden yhtiön nimeksi tuli Fingrid Oyj
- Vuonna 2000 keskitettiin koko maan kantaverkon valvonta Hämeenlinnaan. ja perustettiin verkkokeskus. Uudeksi työtehtäväksi tuli verkkomestari.
- 2004 tammikuussa alkoi opiskelu....
- Siirryin Fingridissä käytön asiantuntijaksi syksyllä 2006. Työnimike käyttöasiantuntija. Vastuualueena Hämeen työalue.
Asun Hämeenlinnassa
Miksi hait jatko-opiskelijaksi?
Hain jatko-opiskelijaksi kahdesta syystä:
Halusin pysyä mukana muuttuvan työelämän haasteissa ja saada mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamistani. Koulutuksen avulla minulla on enemmän valmiuksia työelämän vaatimiin muutoksiin.
Toisekseen halusin kehittää itseäni ja saada vaihtoehtoja mahdollisesta henkilökohtaisesta tarpeesta lähteviin työn muutoksiin.
Miksi tuotantotalouden insinööriopinnot Valkeakoskella?
Valintaan vaikutti mielenkiintoiselta vaikuttava opintosisältö ja sopiva etäisyys kotipaikkakunnalta. Sillä on varmasti vaikutusta ainakin työn ohessa opiskeleville.
Oma opiskeluryhmäni oli todella mukava. Opiskelun aikainen henki oli erinomainen, ja koululle oli aina mukava tulla. Opiskelun alku meni opiskelurytmin opettelussa, mutta kun sopivan rytmin ja tasapainon löysi opiskelun, työn ja vapaa-ajan välillä, niin koko homma meni sen jälkeen omalla painollaan. Alussa oli vaikeinta oppia siihen, että perjantai-illat ja lauantait menivät aina Valkeakoskella. Opiskeluun käytetyt neljä vuotta tuntuivat ennakkoon ajateltuna tosi pitkältä ajalta, mutta jälkeenpäin neljä vuotta tuntui kuitenkin menneen ohi tosi nopeasti. Jos nyt saisin valita uudelleen, niin ehdottomasti aloittaisin opiskelun.
Mitä opinnot ovat sinulle antaneet?
Opinnot ovat antaneet hyvien ystävien lisäksi uudenlaisen ajattelutavan moniin asioihin. Analysointikyky on selvästi lisääntynyt ja asioita osaa nykyään katsoa monelta kantilta. Asioiden esitystapa ja raportointi on kehittynyt huimasti
Miten perheen, työn ja opintojen yhteensovittaminen on sujunut?
Kaikkien asioiden yhteen sovittaminen on alkukankeuden jälkeen sujunut hyvin. Tähän on tietysti vaikuttanut positiivisesti se, että kotona on aina tarvittaessa puolisolta löytynyt ymmärrystä ja tukea opiskeluun. Työn tai perheasioiden takia on joutunut joskus jäämään pois lähiopetuksen tunneilta. Siitä ei ole ollut kuitenkaan mitään ylitsepääsemätöntä haittaa. Koulun puolelta on aikuisopiskelijoille löytynyt sopivasti joustoa.
Missä työtehtävissä näet olevasi vuonna 2012?
Koulutus lisää mahdollisuuksia, mutta uskoisin olevani kuitenkin edelleen vaativissa asiantuntijatehtävissä tai muussa vastaavassa tehtävässä asiantuntijaorganisaatiossa.
Mitä haluat sanoa aikuiselle, joka miettii jatko-opintoja?
Suosittelen opiskelun aloittamista vilpittömästi. Omaan itseensä kannattaa aina investoida. Aikuisena opiskeleminen on jopa mukavampaa kuin se oli nuoremmalla iällä!
Mitä muuta?
Opiskelun voi ottaa mukavana harrastuksena eikä siitä kannata ottaa liikaa paineita. Opiskelun aikana tosin ruokahalu kasvaa ja sitä alkaa vaatimaan itseltään aina parempia suorituksia. Opiskelu ei vie opiskelijalta elämästä mitään pois, vaan päin vastoin tuo jotakin uutta opiskelijan elämään.
Aikuisopiskelijakin voi silti hellittää välillä hetkeksi ja hakea jotakin vastapainoksi, harrastuksia, matkailua tai ainoastaan lötköttelyä.
Millainen työura sinulla on takanasi, mikä on pohjakoulutuksesi ja missä asut?
Olen työikäni toiminut elektro-mekaanisten laitteiden parissa ja suurimman ajan teknisissä asiakaspalvelutehtävissä. Viimeiset 12 vuotta olen ollut työssä jossa suoritan asennuksia, käyttöönottoja, huoltoja ja kalibrointeja asiakkaiden laitteille asiakkaiden tiloissa. Työhöni on kuulunut myös asiakkaiden koulutus ja konsultointi. Lisäksi olen toiminut teknisenä tukena yrityksemme myyntihenkilöstölle.
Pohjakoulutukseltani olen ylioppilas. Oltuani vuosia työelämässä suoritin ammattikoulun YO-pohjaisen tietokoneasentajan koulutuksen. Taas muutaman vuoden työelämän jälkeen aloitin automaatioteknikon opinnot, mutta ne jäivät kesken vaihdettuani työpaikkaa sellaiseen, johon liittyi niin paljon matkustusta, että iltaopiskelu osoittautui käytännössä mahdottomaksi. Asun Kangasalla, kesäpäivän pitäjässä.
Miksi hait jatko-opiskelijaksi?
Syy opiskelun aloittamiseen oli laajentaa mahdollisuuksia tulevaisuuden työelämässä. Opiskelu tuo huomattavasti lisää vaihtoehtoja jos on aikeissa etsiä uudenlaisia työtehtäviä. Kun seuraa työpaikkailmoittelua lehdissä, niin lähes kaikkiin vähänkin kiinnostaviin tehtäviin näyttää olevan perusvaatimuksena INS/DI-koulutus.
Kun motivaatio oli kypsynyt riittävän korkealle tasolle, oli kynnys lähteä opiskelemaan kadonnut.
Miksi tuotantotalouden insinööriopinnot Valkeakoskella?
Kyseinen opintolinja vaikutti heti mielenkiintoiselta, koska aiheet ja kurssit ovat käytännönläheisiä ja antavat eväitä moniin toimintoihin oikeassa työelämässä. Koska taustani on lähes pelkästään tekninen, tuntui mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä opetella myös yrityselämän muita osa-alueita, kuten taloutta ja markkinointia.
Opinnot ovat sujuneet suuremmitta vaikeuksitta, mutta työtä ne ovat teettäneet. Johtuen lähiopiskelun pienistä tuntimääristä, on suurin osa opintoihin liittyvistä töistä tehty vapaa-aikoina. Mielestäni nykyinen kurssimuotoinen opiskelu on ainoa oikea tapa viedä opinnot läpi tiiviissä aikataulussa. Opiskelumotivaatioon vaikuttaa suuresti myös ryhmä, jossa opiskellaan. Ainakin meidän kohdalla ryhmän henki ja toisia tukeva yhteistyö on ollut aivan mahtava. Opetuksellisesti on erittäin rikasta että ryhmässä on jäseniä eri aloilta ja hyvin erilaisista työtehtävistä. Olemme oppineet toisiltamme paljon.
Mitä opinnot ovat sinulle antaneet?
Opinnot ovat antaneet paljon laaja-alaista näkemystä yritysten toiminnasta ja valmiuksia monenlaisiin mielenkiintoisiin tehtäviin tulevaisuudessa. Ei täällä kenestäkään ammattilaista tehdä, mutta annetaan hyvät eväät kehittää itsensä sellaiseksi. Paljon olen saanut hyödyllistä oppia käytännön tehtäviin, kuten projektityöskentelyyn, markkinointiin ja talousmatematiikkaan, jne.
Miten perheen, työn ja opintojen yhteensovittaminen on sujunut?
Työskentelen tällä hetkellä teknisissä asiakaspalvelutehtävissä ja työni tapahtuu asiakkaan tiloissa. Siitä johtuen matkustan työssäni paljon ja minulle kertyy vuodessa huomattava määrä hotelliyöpymisiä. Opiskelun kannalta se sopii erittäin hyvin, sillä hotellissa voin keskittyä täydellisesti opiskelutehtäviin toisin kuin kotona, jossa riittää kolmilapsisella perheellä kodin töitä ja muuta hulinaa aina iltamyöhälle asti. Tällä järjestelyllä minulla on riittävästi häiriötöntä opiskeluaikaa, eikä opiskelu juurikaan vähennä perheelleni antamaa aikaa.
Missä työtehtävissä näet olevasi vuonna 2012?
Olen huono veikkaamaan tulevaisuutta. En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona. Opiskeluni on avannut mahdollisuuksia niin moniin erilaisiin, mielenkiintoisiin tehtäviin, että on vaikea valita, mihin lähtisin panostamaan. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja tehdään ratkaisuja sen mukaan, kun tilaisuuksia tulee vastaan. Varmaa on, että niitä tulee.
Mitä haluat sanoa aikuiselle, joka miettii jatko-opintoja?
Sanoisin, että jos olet kiinnostunut aiheesta, niin siitä vaan. Se ei mene hukkaan.
Helena Tiitola-Turkka on liike-elämässä n. 16 vuotta toiminut yo-merkonomi, joka vaihtoi kompassin suuntaa viime syksynä kesken talonrakennusprojektin. Hän oli jo pidempään seurannut ja odottanut, koska merkonomista insinööriksi (AMK) -opinnot alkaisivat tuotantotalouden koulutusohjelmassa Hämeen ammattikorkeakoulussa Valkeakoskella.
- Olen todella motivoitunut, tämä opiskelupaikka ei ole sattumaa, olen odottanut ja halunnut tätä, kertoo Helena. En olisi ikinä uskonut, että kiinnostun ja innostun näin kovasti esimerkiksi valmistustekniikoista
Opiskelujen kautta Helena siirtyi myös uuteen työpaikkaan, valkeakoskelaiseen ohjelmistoyritykseen Efigeniin, joka tekee teollisuuden tuotannonohjausta.
- Entisessä työssäni olin saanut jo paljon kokemusta asiakaslähtöisestä toiminnasta, minulla oli myös pedagogisia opintoja ja kouluttajanakin olin ehtinyt toimia. Nyt osaamiskenttään on tullut opintojen myötä tekninen ulottuvuus. Tämä on erittäin mielenkiintoista, Helena kertoo.
Ammattilaisten vaativa ryhmä
Merkonomista Insinööriksi -ryhmän aikuisopiskelijat opiskelevat noin kolme vuotta perjantai-iltaisin ja lauantaisin.
- Ryhmässämme on jo paljon osaamista ja kokemusta, olemme erittäin vaativakin ryhmä, naurahtaa Helena.
- Kaikki ovat omia persoonia ja on suuri rikkaus, kun kaikilla on omanlaisensa työhistoria ja tausta. Samoin ikäjakauma on suuri. Olemme tunnollisesti mahdollisuuksien mukaan lähiopetuksessa mukana ja autamme toisiamme tarpeen tullen. Olen saanut paljon uusia tuttavuuksia, verkostoja. Voisi sanoa, että opiskelu on muutenkin vaihtelua ja oikeastaan myös ns. omaa aikaa, pohtii Helena.
Perhe-elämä ja opiskelu
Helenan perheeseen kuulu mies ja kaksi lasta. - Yritän ennakoida tulevia tenttejä ja esityksiä, opiskelen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Tentteihin joskus kyllä täytyy lukea yötä myöden, tunnustaa Tiitola-Turkka.
- Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseeni ja suosittelen lämpimästi aikuisopintoja myös muille. Nykyinen työpaikkani on todella kiinnostava ja tiimihenki siellä on mahtava. Tuotannonohjaus on nyt minun juttuni, insinööriopiskelija Helena Tiitola-Turkka kertoo hymyillen.
