Opiskelijat kertovat

Opiskelu Lepaalla vaatii kärsivällisyyttä, mutta se on myös palkitsevaa ja jopa luovaa. Kaksi ensimmäistä vuotta opiskelusta on perusopintoja ja perehtymistä yleisesti puutarha-alaan. Lepaalla biologian ja kemian opiskeluista on apua.

Ensimmäisen vuoden perusharjoittelussa tutustutaan puutarha-alan erilaisiin tehtäviin tomaatin poiminnasta Lepaan kasvihuoneessa aina sipulin istuttamiseen vesisateella. Lepaalla opiskelu tapahtuu niin luokassa kuin ulkona esimerkiksi kasvikierrosten muodossa. Retket viljelmille ja vierasluennoitsijat ovat yleisiä. Myös työkoneet tulevat tutuiksi, ja vaikka traktorin peräkärryn peruutuskoe tuntuu ajatuksena karmealta, ovat kaikki siitä läpi päässeet.

Vasta kolmantena vuonna aloitetaan perehtyminen pää- ja sivuaineeseen, joten suuntautumisvaihtoehtoa ei tarvitse hetikättelyssä päättää. Kesät menevät ainakin osittain työharjoittelun merkeissä, mutta positiivista on, että sen voi suorittaa myös ulkomailla.

Neljännen vuoden koittaessa voikin viimeistellä opintojaan esimerkiksi vapaavalinnaisilla ja tekemällä opinnäytetyötä, jonka tekemiseen Lepaalla saa hyvin apua. Oppilaitoksen henkilökunta on ammattitaitoista ja auttaa mielellään opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Lepaan kampuksella asumisessa on etunsa, sillä matka kouluun kestää vain muutaman minuutin ja tänne muodostuu helposti tiivis kyläyhteisö muiden opiskelijoiden kanssa. Lepaalla on myös aktiivinen oppilaskunta, joka järjestää erilaista menoa pitkin lukuvuotta ja virkistymiskäyttöön on myös oppilaskunnan rantasauna, joka on kokenut varsinaisen kasvojenkohotuksen parin viime vuoden aikana. Piristyksen opiskelijaelämään tuovat jokavuotiset vaihto-opiskelijat.

Olen Kati Paasonen, kahden alakouluikäisen lapsen äiti Mikkelistä. Opiskelen kolmatta vuotta Lepaalla puutarhatalouden koulutusohjelmassa hortonomiksi. Aikaisemmalta koulutukseltani olen puutarhuri ja puutarhateknikko. Olen työskennellyt kukkakaupassa, toiminut kukkakauppayrittäjänä ja nykyisin työskentelen puutarhamyymälässä. 

Aloitin opiskelut Lepaalla syksyllä 2005, noin 12 vuoden opiskelutauon jälkeen. Tavoitteenani oli päivittää puutarha-alan tietouteni ja suorittaa AMK-tutkinto. Opiskelu kokopäivätyöni ohella, yksi viikko lähiopiskelua Lepaalla ja kolme viikkoa etäopiskelua kotona Mikkelissä, sopii elämäntilanteeseeni hyvin. Opintoni ovat edenneet suunnitelmieni mukaisesti, ja tällä hetkellä aloittelen opinnäytetyötäni. Valmistuttuani toivon toimivani neuvonta- tai opetustehtävissä puutarha-alalla.

Opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen on vaatinut joustoa sekä sovittelua monelta taholta. Opiskelu työn ohessa on tehostanut ajankäyttöäni ja vähentänyt vapaa-aikaani, mutta samalla antanut uusia haasteita, elämyksiä, kokemuksia ja ystäviä.

Lepaa on opiskelupaikkana mielestäni innostava ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia oppia uutta. Tiivis lähiviikko antaa mahdollisuuden ajatustenvaihtoon ja tehokkaaseen yhteistyöhön muiden opiskelijoiden kanssa. Vertaistuen merkitys aikuisopiskelussa korostuu erilaisten elämäntilanteiden vuoksi.   

Suosittelen opiskelumuotoa puutarha-alasta kiinnostuneille henkilöille, joille kokopäiväopiskelu ei ole mahdollista.

Hortonomi (AMK) Soile Viljakka kertoo:

Täydensin vanhaa opistotutkintoani suorittamalla puutarhatalouden hortonomi (AMK) -tutkinnon. Koulutuksessa oli mahdollisuus päivittää ja laajentaa omaa ammatillista osaamistaan.

Erittäin tärkeä osa koulutusta oli vuorovaikutus kurssitovereiden kanssa - useimmilla oli takanaan jo paljon työvuosia, ja ajatustenvaihto toi lisää rikkautta opiskelemiseen. Ryhmätyöt olivat laajoja kokonaisuuksia, joihin jokainen ryhmässä antoi oman panoksensa. Yhden vahvuus oli jossakin muussa asiassa kuin jonkun toisen, ja työskentely oli sen vuoksi antoisaa.

Opinnot tukevat aidosti omaa työtä

Omissa opinnoissaan voi pyrkiä valitsemaan itselleen mielenkiintoisimpia opintojaksoja. Tarjolla oli uusia aihealueita, joita ei ollut opetettu suorittaessani opistotutkintoa 1980-luvulla. Toisaalta voi myös päivittää tietonsa tai syventää osaamistaan vaikka omassa työssä tarvitsemillaan opintojaksoilla.  Itse valitsin mm. Tropical plants production -opintojakson, jonka sisältö sivusi työtäni. Alan viimeisimmän kehityksen seuraaminen on itsellä usein kapea-alaista, ja opinnoilla voikin laajentaa osaamisensa pohjaa.

Kannattaa harkita, mitä opintoja haluaa korvata hyväksi luettamalla työvuosien aikana suoritettuja opintoja. Esimerkiksi kielten opiskeleminen saattaa olla hyvin mielenkiintoista, vaikka kokisi kielitaitonsa ammatin tarpeisiin riittäväksi. Ammattisanasto kertautuu opinnoissa ja vuorovaikutustilanteet ovat hyvää ja hauskaa harjoitusta.

Opinnäytetyöhön löytyy useimmille omaa työtä tukeva aihe, toisin kuin nuorena suoritetuissa opinnoissa, joissa aiheen löytäminen saattoi olla tuskaistakin. Opinnäytetyön tekeminen saattaa olla alussa takkuista mutta vie sitten mukanaan. Työn valmistuttua tuntui tulevan tyhjiö omaan ajankäyttöön.

Opiskelu vaikuttaa kaikkeen elämään

Sama pätee koko opiskeluun: alussa tuntui vaikealta päästä kiinni opiskelemiseen, mutta nopeasti opiskelurytmiin tottui. Kannattaa suunnitella omat opinnot etukäteen ja miettiä, missä järjestyksessä mitäkin suorittaa. Jos opinnäytetyöstä on ajatus ja aihe olemassa, aloitusseminaariin voi mennä varhainkin. Alkuvaiheessa ei kuitenkaan jää paljon aikaa itse opinnäytetyön tekemiseen, jos koettaa saada opinnot suoritetuksi kahdessa vuodessa. Aineistoa voi kuitenkin kerätä ja hauduttaa aihetta mielessään.

Kaiken kaikkiaan suunnitelmallisuus on hyväksi. Jo omien arkisten asioiden järjestäminen niin, että pääsee osallistumaan kontaktijaksoille, saattaa olla välillä työlästä, joten jaksoista pitää ottaa irti mahdollisimman paljon. Mikäli opintojaksojen väliin tuntuu jäävän tyhjiä viikkoja, on hyvä yrittää löytää niihin mielenkiintoista opintoja tukevaa tekemistä, esimerkiksi opinnäytetyön aineiston keräämistä. Pitkät ajanjaksot, joiden aikana ei suorita aktiivisesti jotakin opintojaksoa, saattavat johtaa työläämpään uuteen vauhtiin pääsemiseen opiskelun taas jatkuessa.

Opintosuoritusten lisäksi opiskelijana tapaa vanhoja tuttuja vuosien takaa ja saa uusia tuttavuuksia omalta alalta niin opiskelutovereista kuin luennoitsijoistakin. Nykyisin niin tärkeää verkostoitumista tapahtuu luontevasti opintojen ohessa. Kontaktijaksot eivät olleet pelkkää puurtamista luennoilla ja tehtävien tai tenttien suorittamista. Väillä pidimme yhteisiä illanviettoja, joissa esimerkiksi kokkailtiin yhdessä illallista ja jutusteltiin niin elämään yleensä, puutarha-alaan kuin opiskelemiseenkin liittyvistä asioista.

Avainasiakaspäällikkö Liisa Tainio kertoo työstään:

Minkälaista työtä teet?

- Olen jo parikymmentä vuotta tehnyt tehnyt töitä, joissa vaaditaan hortonomin asiantuntemusta. Silloinkin, kun olen ollut vastuussa koko liiketoiminnasta, onnistumisen perusta on ollut viljelyn osaaminen ja asiakkaan todellisuuden tunteminen. Niin on myös nykyisessä työssäni, avainasiakaspäällikkönä Kekkilä Oyj:ssä. Teen myös vientimyyntiä Norjaan, Islantiin ja Ruotsiin. Ammattiviljelijäasiakkaan ostopäätös syntyy luottamuksen pohjalta. Kun hän kokee, että myyjä tietää, mistä puhuu, hän voi tehdä päätöksen ostaa tuotteita, joiden toimimisesta hänen oman tuotantonsa onnistuminen suurelta osin riippuu.

- Käytännössä huolehdin yhdessä jälleenmyyjien kanssa toiminnan suunnittelusta sekä tietenkin hinnoittelusta ja erilaisista sopimuksista. Koulutan jälleenmyyjiä tuoteosaamisessa, johon sisältyy monenlaista tuotteen käyttöön liittyvää asiaa ja myyntiargumenttia. Tuotteidemme käyttäjien eli lopullisten asiakkaiden luona vierailen säännöllisesti seuraamassa viljelyn sujumista ja antamassa neuvoja tarvittaessa. Tämä on tarpeen myös oman kehittymisen ja tuotteidemme kehittymisen kannalta. Näen, miten tuotteet toimivat ja voin tehdä muutoksia, mikäli tulos ei ole paras mahdollinen, jos olosuhteet, viljelytekniikka tai vaikkapa lopullisen tuotteen markkinointitapa muuttuu.

- Ennen tätä työtäni olin kuusi vuotta Kekkilän tuotekehityspäällikkönä. Siinä tehtävässä tutustuin monenlaiseen tietoon ja osaamiseen. Toisinaan työelämäni aikana on ollut vaiheita, joissa liiketalouden ja myynnin monet tehtävät ovat vieroittaneet viljelyn osaamisesta. Sitä on ollut vaikea hyväksyä, ja olenkin pyrkinyt pitämään yllä kosketusta "todellisuuteen" vähintäänkin seuraamalla ammattilehtiä ja tutkimusta.

Miten päätit tulla tälle alalle?

- Pikkutyttönä istutin lähipuutarhalla syksyisin kukkasipuleita. Keskikouluaikaan tuli mentyä kesätöihin saman puutarhan kevätruljanssiin. Se jätti jäljen, joka nuoruuden etsiskelyissä johti tälle tielle. Harjoittelupaikoissani Penttilän puutarhassa ja Reetantarhalla tutustuin monipuoliseen viljelyyn kasvihuoneessa, eikä siltä tieltä näköjään enää ollut paluuta. On kiehtovaa yrittää löytää optimi, jossa kasvit antavat parhaan tuloksen niin määrällisesti kuin laadullisestikin ja työt tulevat tehtyä vähimmällä vaivalla.

Miten opiskelu on tukenut työtäsi ja miten se on vaikuttanut työhösi?

- Olen aina halunnut tietää. Vaikka en aina ole ollut kovin ahkera opiskelija, olen kuitenkin onnistunut suoriutumaan opiskeluista hyvin. Perusopinnot matematiikka, fysiikka ja kemia lukiossa, puutarhurikoulu ja puutarhaopiston viljely- ja markkinointilinja loivat aikanaan vankan pohjan, jolle jokaikinen päivä rakentuu lisää. Hortonomi AMK -opinnot puutarhatalouden koulutusohjelmassa antoivat paitsi lisää perustietoa, myös uskoa siihen, että edelleen voin ihan kontrolloiduinkin mittarein mitattuna omaksua lisää tietoa.

- Jatkuva tutkimuksen ja käytännön saavutusten seuraaminen on mielenkiintoista ja välttämätöntä. Erikielisiä artikeleita tulee luettua lähes päivittäin. Ne antaisivat kuitenkin vain irrallisia tiedon sirpaleita, ellei pohjalla olisi vankkaa koulutuksen antamaa perustaa, jonka näkökulmia käytännön kokemus on syventänyt ja laajentanut. Luotan siihen, että osaan ja tiedän. Se antaa herkkyyttä ottaa vastaan uutta ja myös myöntää se, että ei tiedä.

Myyntiedustaja Juha Rita kertoo työstään:

Mitä teet hortonomina?

- Toimin myyntiedustajana HL-Vihannes Oy:llä Tuusulassa. Yrityksemme myy ja tuo maahan monenlaisia puutarha- ja maatalousalan tarvikkeita. Valikoiman suurimmat tuotteet ovat siemenet ja pahvilaatikot. Muita tuotteita ovat muovirasiat, muovipussit ja -kalvot, harsot, kankaat, verkkosäkit, ruukut, amppelit, alustat, pakkauskoneet, pesulinjat. Lisäksi suuri toiminnan osa on vihannestukku Helsingissä. Päämiehiämme ja tavarantoimittajiamme on kotimaan lisäksi Hollannissa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, Italiassa, Espanjassa, Argentiinassa, Taiwanissa, Vietnamissa, Englannissa sekä Kiinassa

- Myyntiedustajana työskentelen lähes kaikkien tuotteiden parissa. Työskentelen asiakkaiden sekä tavarantoimittajien parissa ja hoidan sekä myyntiä asiakkaille että tilauksia ulkomaisilta ja kotimaisilta tavarantoimittajilta. Työ on siis ostoa ja myyntiä. Työtehtävät ovat erittäin monipuolisia vaikka pääasiassa työskentelen pakkausmateriaalien ja eri pakkausmenetelmien parissa.

Miten tulit alalle?

- Puolivahingossa. Oli selvää, että luonnonvara-alalle suuntaan, mutta tarkempi suunta oli vielä epäselvä. Pääsin HAMKiin Lepaalle puutarhatalouden koulutusohjelmaan, ja koulu tuli kahlattua läpi. Ei ole valintaa tarvinnut katua.

Miten opiskelu on tukenut työtäsi ja miten se on vaikuttanut työhösi?

- Työssäni on eduksi, jos tuntee puutarha-alaa joka sektorilta. Koulutus antoi tähän hyvät perustiedot: on helpompi toimia asiakkaiden kanssa, kun puhutaan "samaa kieltä". Jo opiskeluaikana luodut suhteet ovat olleet myös eduksi työssäni. Mielestäni koulutus antaa hyvät perusedellytykset työskentelyyn, mutta totta kai jokainen työ on erilainen ja opiskeleminen työhön tapahtuu varsinaisesti vasta työpaikassa.

Toiminnanjohtaja Jaana Jaakola-Joento kertoo työstään:

Millaista työtä hortonomina teet?

- Työskentelen toiminnanjohtajana Martensin Puutarhasäätiöllä Närpiössä. Säätiöllä on 16 työntekijää ka 1,2 ha:n kasvihuonelaitos, joka pyörii omalla tuotannollaan (liikevaihto 1,29 milj. e). Säätiön toimintaa valvoo hallitus. Kaupallisen tuotannon lisäksi säätiössä harjoitetaan tutkimustoimintaa. Minulla on kokonaisvastuu säätiön toiminnasta. Eli vastaan tuotannosta ja sen suunnittelusta, taloudesta, suomenkielisestä myynnistä ja henkilöstöasioista sekä tutkimuspuolen kehittämisestä. Työssäni tärkein tehtävä on tuotannonsuunnittelu ja viljely. Säätiön päätuotanto koostuu tomaatin-, kurkun- ja paprikantaimista ja tuotantokausi on joulu-maaliskuussa. Vuosituotanto on n. 300 000 kpl, ja se myydään viljelijöille ympäri Suomea ja jonkin verran Ruotsiin. Myös ruukkukukkien osuus tuotannosta on suuri: joulutähtiä 80 000 kpl, miniruusuja 50 000 kpl ja pelargoneja 100 000 kpl, lisäksi myös koristekasveja 300 000 kpl vuosittain. Tutkimuspuolella tehdään vihannesten lajikekokeita.

- Talouden hallinta koostuu lähinnä kustannus- ja kannattavuuslaskelmien valmistelusta ja tätä kautta investointipäätöksistä. Hallitus tekee päätökset suurimmista investoinneista. Tällä hetkellä Martensille rakennetaan uutta biolämpövoimalaa, jonka budjetti on 500 000 e. Vastuu 16 vakituisen ja sesonkiaikana noin viiden kesätyöntekijän henkilöstöhallinnasta on motivoinut minua johtamistaidon opiskeluun. Suoritan parhaillaan oppisopimuskoulutuksena työn ohessa kaksivuotista Johtamistaidon erityistutkintoa.

- Työpaikka tarjoaa minulle monipuolisen kehittymismahdollisuuden ja näkymät koko kasvihuonetuotantoon. Säätiön tutkimustoiminnan ansiosta vierailee meillä paljon alan huippuja ja edustajia niin Suomesta kuin Keski-Euroopastakin, joten minulla on hyvät mahdollisuudet solmia kontakteja alan muihin firmoihin. Vaikka vastuu työssäni on suuri, niin mahdollisuus jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja työn monipuolisuus jaksaa motivoida.

Miten päätit tulla tälle alalle?

- Olen maatalosta kotoisin, joten viljely ja kotimaisen ruuan tuotanto on kiinnostanut aina.

Miten opiskelu on tukenut työtäsi ja miten se on vaikuttanut työhösi?

- Tärkeintä opiskelussa oli taito oppia löytämään alan uusinta tietoa ja hyödyntämään eri kanavia ja kontakteja. Erittäin tärkeää ovat myös perustiedot viljelystä ja kasveista eli ammattiaineet, jonka päälle voi alkaa rakentamaan sitä erityisosaamista ja ammattitaitoa, mikä tulee käytännön viljelykokemuksen kautta. Myös vireästä opiskelijoiden ulkomaanvaihdosta oli minulle paljon hyötyä. Olin itse opiskelemassa Hollannissa ja Kiinassa. Nykyistä työpaikkaani hakiessa huomasin työnantajan arvostavan erityisesti ulkomaan kokemustani. Kontaktit koulukavereihin ovat olleet myös tärkeitä työelämässä. Koulutus antaa monipuolisen pohjan hakea erilaisiin työtehtäviin, sillä opiskeluaikana minulla ei ollut selvää kuvaa, mille tuotantoalalle haluan mennä vaan siihen vaikutti valmistuttuani avointen työpaikkojen tilanne.