Palaa takaisin
Ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden identiteettiä etsimässä
  Ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden identiteettiä etsimässä

Kuka (ylempi AMK)?

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on uusin tulokas korkeakoulukentällä ja tietoa siitä, mihin tutkinnon suorittaneet päätyvät, on vielä vähän. Tutkintoa suorittavilla ei juuri ole malleja ja tarinoita siitä, mitä on olla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija tai tutkinnon suorittanut. Heidän identiteettinsä on vasta muodostumassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan identiteetin rakentumista vaikeuttaa jatkuva keskustelu tutkintonimikkeestä, ja epävarmuus siitä, onko nimeke tulevaisuudessa jotain muuta, kuin sulkuihin lisätty salaperäinen ylempi AMK. Kysymys opiskelijoiden identiteetistä on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisen näkökulmasta olennainen. Opiskelijan identiteetin hahmottuminen on osa tutkintojen omaleimaisuuden löytymistä ja erottautumista yliopistollisista tutkinnoista. Kysymys identiteetistä on tärkeä myös opiskelijoiden omanarvontunnon ja opiskeluun kiinnittymisen kannalta.

Narratiivisesta, eli tarinallisesta näkökulmasta identiteettiä ei luoda tyhjästä vaan se rakentuu aikaisempien kulttuurista tarjoutuvien tarinamallien perustalle (ks. esim. Hänninen 1999; Whitebrook 2001). Narratiivisen identiteetin käsitteellä viitataan tarinoihin, joita rakennamme ja kerromme, ja joilla määritämme itsellemme ja toisille sen, keitä olemme (McAdams ym. 2006,4). Mistä sitten ylempää AMK-tutkintoa suorittavat ammentavat aineksia identiteettiinsä tilanteessa, jossa valmiita tarinoita on niukasti tarjolla?

Idealisteja, uraohjuksia ja ajautuneita

Tarkastelen kysymystä ylempää AMK-tutkintoa suorittavien identiteetistä yhden opiskelijaryhmän kautta. Pro gradu -tutkielmassani selvitin, miten Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan ylempää AMK-tutkintoa suorittavat identifioivat itsensä tarinassaan, ja miten opiskelijat rakentavat identiteettiään tutkinnon pioneereina (Liikanen 2007). Tutkittavat opiskelivat terveyden edistämisen, ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmassa. Tutkimuksen tuloksena paljastui, ettei ryhmällä ollut yhtä yhtenäistä identiteettiä vaan identiteettitarinat voitiin jakaa kolmeen ryhmään, joille ylempi AMK-tutkinto näyttäytyi eri tavoin. Identiteettiin ammennettiin aineksia sekä oman alan että yleisemmin opiskelun mallitarinoista mutta myös vallitsevan postmodernin ajan mallitarinasta. Myös ylemmästä AMK-tutkinnosta saatavilla olevat tiedot hyödynnettiin identiteetin rakentamisessa. Tutkittu ryhmä jakautui idealisteihin, uraohjuksiin ja ajautuneisiin.

Idealistit – elinikäistä oppimista ja alan kehittämistä

Idealistin identiteettitarinalle on tyypillistä, että opiskelijan identiteetti muodostuu elinikäisen oppimisen sekä auttamisen ja kehittämisen mallitarinoista. Elinikäisen oppimisen teema on osa laajempaa postmodernin ajan tarinaa jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuudesta ja toisaalta välttämättömyydestä. Samalla se on myös osa ylemmän AMK-tutkinnon virallista mallitarinaa, joka mainitaan tutkinnon virallisissa perusteluissa. Idealisti määrittelee itsensä ikuiseksi opiskelijaksi, joka kokee opiskelun itseisarvona ja nautti siitä paljon. Kehittämis- ja auttamisteema puolestaan näkyy idealistin tarinassa haluna kehittää vanhustenhuoltoa ja pyyteettömästi auttaa vanhuksia. Tämän tarinamallin voi katsoa kumpuavan sosiaali- ja terveysalan vanhasta sisar hento valkoinen -mallitarinasta. Toisaalta kehittämisteema näkyy myös ylemmän AMK-tutkinnon virallisessa mallitarinassa, jossa tutkinnot määritellään kehittämistehtäviin johtaviksi. Idealisti onkin selkeästi sisäistänyt ylemmän AMK-tutkinnon idean ja viralliset määrittelyt, ja hän on selvittänyt hyvin jo ennen opintoja, mistä tutkinnossa on kyse.

Uraohjukset – tunnollisella opiskelulla esimieheksi

Uraohjuksen identiteetin elementit löytyvät esimiesasema-tarinasta ja tunnollisuudesta. Uraohjus on hakeutunut suorittamaan tutkintoa tähtäimessään esimiesasema ja myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan identiteetti määrittyy voimakkaasti tätä kautta. Tutkinnon avulla uraohjus pääsee etenemään urallaan ja hänelle oli hakuvaiheessa tärkeintä tutkinnon virallisten määrittelyjen lupaus esimies- ja johtotehtävistä. Hänelle on tärkeää, että kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto, ja hän on harkinnut myös yliopisto-opintoja. Toisena elementtinä uraohjuksen tarinassa on tunnollisuus. Hänen identiteettiään niin opiskelijana kuin ylipäätään ihmisenä määrittää tunnollinen ja kuuliainen elämänasenne. Hän haluaa hoitaa asiat mahdollisimman moitteettomasti ja olla hyvä työntekijä, opiskelija ja vanhempi lapsilleen. Tunnollisuus-tarina on tyypillinen sosiaali- ja terveysalan mallitarina ja myös perinteinen suomalaisen työntekijän tarina, johon liittyy pärjäämisen ja uhrautumisen eetos (Kortteinen 1992).

Ajautuneet – varmuuden vuoksi opiskelua

Kolmannen ryhmän muodostavat ajautuneet. Ajautuneen tarina on selvästi erilainen ja hän ei koe itseään tyypilliseksi ylempää AMK-tutkintoa suorittavaksi opiskelijaksi. Hänen tarinaansa leimaa epävarmuus ja kunnianhimon puute. Hänen tarinansa saa piirteitä yhteiskunnan postmodernista epävarmuustarinasta, jossa kaikki on epävarmaa ja ennakoimatonta. Hän opiskelee varmuuden vuoksi, sillä tulevaisuudessa työpaikka saattaa olla uhattuna. Ajautunut ei määrittele itseään ahkeraksi, vaan suorastaan laiskaksi opiskelijaksi. Hän ei havittele uralla etenemistä eikä opiskelumenestyksellä ole hänelle merkitystä. Ajautunut esittää vastatarinaa viralliselle tosiopiskelun ja ylemmän AMK-tutkinnon mallitarinoille. Ajautunut ei myöskään ole selvittänyt etukäteen, mistä uudessa tutkinnossa on kyse, ja opiskelun käynnistyttyä hän tunsi olevansa väärässä paikassa. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittamiseen vaadittu työmäärä yllätti ajautuneen ja hän on myös harkinnut opintojensa keskeyttämistä. Tulevaisuus näyttäytyy hänelle epävarmana.

Tulevaisuuden mielikuvien merkitys identiteetin muodostumisessa

Ajautuneen tarina on tarinatyypeistä epävarmin ja tähän ryhmään kuuluneiden oli selvästi vaikeinta määritellä, keitä he ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoina ovat. Ajautuneiden opiskelijaidentiteetti on siis hukassa, kuten heidän tulevaisuuden suunnitelmansakin. Opiskelijoilla olisikin hyvä olla jonkinlainen tulevaisuuden visio, jotta kiinnittyminen koulutusohjelmaan ja sitä kautta ylemmän AMK-opiskelijan identiteettiin olisi mahdollinen. Jotta opiskelijalla olisi identiteetti, käsitys siitä kuka hän on, täytyy hänellä olla käsitys siitä, mistä on tulossa ja mihin on menossa (Taylor 1989, 47). Tämä olisi tärkeää huomioida markkinoitaessa tutkintoja, valittaessa opiskelijoita ja myös heidän ohjauksessaan läpi opintojen. Mielikuvat siitä, mihin ylemmän AMK-tutkinnon kautta voi päätyä, ovat opiskelijoille tärkeitä epävarmuuden tunteen poistajia ja auttavat opiskeluun sitoutumisessa.

Nyt kun monissa koulutusohjelmissa on jo ylemmästä AMK-tutkinnosta valmistuneita, olisi tärkeää kerätä talteen valmistuneiden uratarinoita. Valmistuneiden tarinat voivat toimia opiskelijoiden identiteetin vahvistajina ja rohkaisevina esimerkkeinä. Samalla on kuitenkin muistettava opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat ja se, etteivät kaikki ylempää AMK-tutkintoa suorittavat hae tutkinnolta samoja asioita. Liian kapeiden uravaihtoehtojen tarjoaminen opiskelijoille voi myös johtaa opintojen keskeyttämiseen.


Heli Liikanen (YTM)

Kirjoittaja toimii koulutussuunnittelijana Humanistisessa ammattikorkeakoulussa


Lähteet:

Hänninen, Vilma (1999) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampereen yliopisto, Tampere.
Kortteinen, Matti (1992) Kunnian kenttä. suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hanki ja jää, Helsinki.
Liikanen, Heli (2007) Tarina ilman nimeä – Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa suorittavien narratiivinen identiteetti. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
McAdams, Dan P. & Josselson, Ruthellen & Lieblich, Amia. Intrducton. Teoksessa Dan P. McAdams, Ruthellen Josselson & Amia Lieblich (toim.) Identity and story. Creating Self in Narrative. American Psychological Association, Washington, 3-11.
Taylor, Charles (1989) Sources of the self. The making of the modern identity. Harward University Press, Cambridge, Mass.
Whitebrook, Maureen (2001) Identity, narrative and politics. Routledge, London.



Palaa takaisin