Työelämäläheisyys-työrenkaan työpapereita
toim. Teemu Rantanen
6.12.2008

1. Tavoitteena laadukas opinnäytetyö

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja siihen sisältyvän opinnäytetyön yleiset tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (16.6.2005/423, 7 a §, 10 §). Ylemmässä AMK-tutkinnossa korostuvat muun muassa työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten. Opinnäytetyön tavoitteena puolestaan on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Ammattikorkeakoulututkintojen syntyessä 1990-luvulla eri ammattikorkeakouluissa ja eri koulutusaloilla syntyi erilaisia opinnäytetyökäytänteitä ja -kulttuureja. Yhtäältä mallia haettiin tutkimusraportoinnista ja toisaalta korostettiin AMK-opinnäytetyön luonnetta käytännöllisenä työelämän ongelman ratkaisuna. Käytänteitä pyrittiin yhtenäistämään vuosina 2004-2006 toteutetussa opetusministeriön rahoittamassa opinnäytetöiden kehittämishankkeessa, johon osallistui yli kahdenkymmenen ammattikorkeakoulun edustajia. Hankkeen yhteydessä luotiin ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opinnäytetöitä koskevat yleiset laatusuositukset.

Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyö on keskeisessä roolissa. Se on laajuudeltaan kolmasosa koko tutkinnosta (30 op / 90 op) tai jopa puolet tutkinnon laajuudesta (30 op / 60 op). Näin ollen opinnäytetyön ja opinnäytetyöprosessin laadukkuus on ylempien tutkintojen kohdalla erityisen keskeistä.

2. Suositusten laadintaprosessi

Prosessin aloitus. Opinnäytetyösuositusten laadintaprosessi on ollut ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisverkoston työelämäläheisyystyörenkaan yhteisöllinen prosessi. Työskentely käynnistyi syksyllä 2006 tavoitteiden ja työmuotojen jäsentämisellä. Aluksi korostui tiedon ja kokemusten vaihto eri ammattikorkeakoulujen ja koulutusohjelmien vastuuyliopettajien ja muiden ylemmän AMK-tutkinnon toimijoiden kesken. Keskeisellä sijalla oli eri ammattikorkeakouluissa käytössä olevien opinnäytetyökäytänteiden jakaminen. Opinnäytetyöohjeistoja tallennettiin verkkoon hankkeen ylläpitämälle moodle-alustalle ja niistä käytiin keskustelua.

Varsinainen suositusten muotoiluprosessi lähti liikkeelle keskeisten teemojen jäsentämisestä. Keväällä 2007 olleen työrengastapaamisen keskustelujen yhteydessä nousi esiin erityisesti viisi suurempaa ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyön laadun näkökulmasta kriittistä teema-aluetta:
• Opinnäytetyön ohjaus, opinnäytetyöseminaarit ja ohjaava opettaja
• Arviointiprosessi ja arviointikriteerit
• Ammattikorkeakoulujen tutkimusohjelmat ja työelämäläheisyys: Missä mielessä opinnäytetyö on yritystä tai työelämää palveleva?
• Opinnäytetyön raportointi ja tekstimallit
• Käytetyt menetelmät ja metodologia

Näistä teemoista käytiin keskustelua alustusten pohjalta yksitellen syksyn 2007 ja kevään 2008 työrengastapaamisten aikana. Tässä yhteydessä tehtiin myös eri ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeistojen analyysejä sekä täydentäviä kyselyjä.

Kypsyysnäyte. Yksi paljon keskustelua herättänyt kysymys on ollut ylemmän tutkinnon kypsyysnäyte. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskeva lainsäädäntö edellyttää kypsyysnäytteen kirjoittamista, mutta toisaalta valvotussa tenttitilaisuudessa järjestetyn kypsyysnäytteen teettäminen on koettu ammattikorkeakouluissa turhaksi ja sille on haluttu etsiä erilaisia vaihtoehtoja. Käytänteiden selkiinnyttämiseksi syksyllä 2007 tehtiin suppea sähköpostikysely asiasta ammattikorkeakouluille (n=15).

Kyselyn perusteella kypsyysnäytteen muoto ja järjestämistapa vaihtelivat. Useimmissa ammattikorkeakouluissa ylemmän AMK-tutkinnon kypsyysnäyte järjestettiin ainakin vielä syksyllä 2007 kirjallisena kokeena valvotussa tenttitilaisuudessa. Joissakin ammattikorkeakouluissa oli kuitenkin tästä poikkeavia käytänteitä, kuten lehdistötiedote ja artikkelimuotoinen kypsyysnäyte. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona oli käytössä suullinen esitys, johon liitetään kirjoitelma kielen hallinnan osoittamiseksi. Monissa ammattikorkeakouluissa ylemmän kypsyysnäytteen muodon ja toteuttamistavan pohdinta ja kehittäminen oli ajankohtaista. Lisäksi yleisenä linjana oli että kieliasun tarkistaa kielen opettaja ja asiasisällön opinnäytetyön ohjaaja. Toisaalta löytyi myös ammattikorkeakouluja ja koulutusohjelmia, jossa ei ollut erillistä ylemmän AMK-tutkinnon kypsyysnäytteen kieliasun tarkistusta. Kartoituksen pohjalta kypsyysnäytteestä on käyty keskustelua Ylemmän AMK-tutkinnon kehittämishankkeen ohjausryhmän syyskuun 2007 kokouksessa.

Arviointi. Toinen runsaasti keskustelua herättänyt kysymys on ollut opinnäytetöiden arviointi. Aihetta lähestyttiin analysoimalla eri ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeistoja syksyllä 2007. Tässä vaiheessa käytössä oli vain satunnaisesti ohjeistoja ja siten kattavan kuvan saaminen tilanteesta oli mahdotonta. Kuitenkin tiettyjä yhtymäkohtia oli havaittavissa. Ensinnäkin eri ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon opinnäytetyöohjeistoissa toistui seuraavat arviointiprosessiin liittyvät seikat:
• Ylemmän tutkinnon opinnäytetyöohjeistoissa oli esitetty opinnäytetytön arviointikriteerit. Kriteerit oli tyypillisesti esitetty taulukkona, jossa kullekin arvioitavalle osa-alueelle tai kohteelle määriteltiin erikseen tasokriteerit. Tasokriteerit oli määritelty joko kaikille arvosanoille erikseen tai asteikolla K-H-T
• Arviointi oli tyypillisesti kuvattu monitahoisena prosessina, johon osallistuu opettajien ohella myös opiskelijat ja työelämän edustajat (mentorit). Lisäksi joissakin ohjeistoissa painotettiin itsearvioinnin, jatkuvan arvioinnin ja kehittävän arvioinnin näkökulmaa. Kaikissa ohjeistoissa ei ole selkeästi määritelty kuinka monta arvioijaa työn arvioi.
• Tyypillisesti opiskelijat saavat opinnäytetyöstään kirjallisen arvioinnin. Joissakin ammattikorkeakouluissa oli käytössä tätä varten erilliset strukturoidut lomakkeet. Toisaalta käytettiin myös vapaamuotoisia laadullisia arviointilausuntoja. Myös lomakkeiden kehittely oli joissakin ammattikorkeakouluissa ajankohtaista.
• Useissa ohjeistoissa tuotiin esiin myös opiskelijoiden oikeusturva. Korostettiin opiskelijan oikeutta tietää arvioinnin kriteerit etukäteen sekä mahdollisuutta valittaa opinnäytetyön arvosanasta.

Eri ammattikorkeakoulujen arviointikriteerit poikkesivat toisistaan. Kuitenkin ohjeistoista oli löydettävissä myös selkeitä yhteisiä piirteitä. Ensinnäkin arviointi kohdistui opinnäytetyöprosessiin ja sen eri vaiheisiin, aiheen valintaan, itse toiminnan prosessiin sekä lopputulokseen. Toiseksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota prosessin ohella raportointiin. Raportoinnissa korostui mm. sisältö, rakenne, kieli, muotoseikat, ulkoasu, yleinen esitystapa, rakenteen selkeys, loogisuus ja graafisen esityksen havainnollisuus.  Lisäksi korostettiin suullista esitystä. Kolmanneksi arviointi kohdistui työn tutkimuksellisuuteen. Työn tutkimuksellisuutta painottavia arvioinnin kohteita ohjeistoissa oli lähinnä työn tietoperusta sekä menetelmät ja niiden hallinta. Neljänneksi arviointi korostui työn merkitykseen työelämän kehittämisen kannalta. Työelämänäkökulma tuli esiin ennen kaikkea toimeksiantajan saaman hyödyn kautta. Toisaalta esitettiin myös hieman laajempaa hyödynnettävyyden ja innovatiivisuuden näkökulmaa.

Suositusten viimeistely. Työrengastapaamiskeskustelujen, kyselyjen ja ohjeistoanalyysien kautta koottiin alustavat opinnäytetyösuositukset. Tässä yhteydessä myös keskeiset teema-alueet edelleen jäsentyivät. Alustavista suosituksista käytiin keskustelua useaan otteeseen työrengastapaamisten ja kehittämishankkeen laajempien kokoontumisten, pyöreän pöydän dialogien yhteydessä pidettyjen ryhmätyöskentelyjen yhteydessä. Suosituksiin tehtiin tarvittavia täsmennyksiä.

Työelämäläheisyys-työrenkaan palaverin ovat olleet avoimia. Palaverien osallistujat ovat vaihdelleen huomattavasti. Enimmillään työrengastapaamiseen osallistui 35 henkilöä ja vähimmillään kuusi henkilöä.

3. Keskeisiä linjauksia

3.1 Lähtökohta

Opinnäytetyösuositusten laadintaprosessi on ollut osittain yleisten ja varsin yhtenevien linjausten ylös kirjaamista. Osittain suosituksia laadittaessa jouduttiin tekemään linjauksia. Valintoja tehtäessä pyrkimyksenä on ollut yhteiseen näkemykseen pääseminen. Sellaisten kysymysten kohdalla, joissa on olemassa varsin erilaisia näkökulmia, suositukset ovat luonnollisesti jääneet varsin yleiselle tasolle.

Opinnäytetyötä koskevat linjaukset ovat ammattikorkeakoulujen itsensä päätettävissä. Yleisten suositusten tehtävänä on tukea ammattikorkeakoulujen omaa sisäistä kehittämistoimintaa. Toisaalta myös yhtenäiset käytänteet lisäävät ylemmän tutkintojen ja niiden opinnäytetöiden uskottavuutta ulospäin. Esitetyt suositukset ovat yksi osa kehittämisprosessia. Olennaista on eri ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö ylempien tutkintojen opinnäytetöiden kehittämisessä.
 
3.2 Opinnäytetyön laajuus

Yksi keskustelua herättänyt kysymys on ylemmän opinnäytetyön laajuus. Ammattikorkeakoulukentässä on periaatteessa varsin suuri yksimielisyys siitä, että ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Sitä vastoin jonkin verran vaihtelevuutta on ollut näkemyksissä siitä, mitä kaikkea tähän 30 opintopisteeseen tulisi sisällyttää. Ammattikorkeakoulukentällä on esiintynyt sellaisia suunnitelmia, joissa tähän 30 opintopisteeseen olisi laskettu mukaan myös syventyviä opintoja tai erikseen suoritettavia menetelmäopintoja. Tällaisissa käytännöissä itse opinnäytetyön laajuus on jäänyt suppeammaksi kuin 30 op.

Lähtökohtana voidaankin pitää, että ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Tämä opintopistemäärä sisältää opinnäytetyöprosessiin liittyvän ohjauksen ja seminaarityöskentelyt. Siihen voi sisältyä myös opinnäytetyötä suoraan tukevia tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmäopintoja. Sitä vastoin opinnäytetyön 30 opintopisteeseen ei tulisi sisällyttää yleisiä erillistä suoritusta vaativia yleisiä menetelmäopintoja eikä muita syventäviä opintoja.

3.3 Opinnäytetyön yleinen luonne

Ylemmän tutkinnon opinnäytetyölle on ominaista sekä tutkimuksellisuus että tiivis kytkentä käytännön kehittämiseen. Tutkimuksellisuuden tarkka määrittely lienee mahdotonta. Keskeinen erottelu liittyy tutkimuksellisuuden ja tutkimuksen eroon: Vaikka ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöltä edellytetäänkin tutkimuksellisuutta, se eroaa selkeästi akateemisesta tutkimuksesta. Tutkimuksellinen elementti liittyy systemaattisuuteen ja perusteltavuuteen. Olennaista on kehittämistehtävän kontekstualisointi sekä ”paikallisesti” että teoreettisesti tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen.

Opinnäytetyö ei ole pelkästään soveltavaa tutkimusta. Selkeä työelämän kehittämisen näkökulma erottaa työn pro gradu -tutkielmasta. Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöt ovat nimenomaan työelämän kehittämistehtäviä. Ammattikorkeakouluopinnäytetyöt ovat julkisia.

3.4 Suhde työelämään ja tutkimusohjelmiin

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön kohdistuu huomattavia odotuksia. Osittain odotukset ovat myös keskenään ristiriitaisia. Yhtäältä toivotaan konkreettista työelämän kehittämisen näkökulmaa. Toisaalta korostetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä osana ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opinnäytetyöntekijät nähdään mahdollisuuksina myös ammattikorkeakoulun oman hanketoiminnan kannalta.

Opinnäytetyön aiheiden valinnassa ei voi olla yhtä linjaa ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöiden suhde AMK-tutkimusohjelmiin voi vaihdella. Ammattikorkeakoulun oman T&K-toiminnan näkökulmasta opinnäytetöiden tiiviimpi kytkentä ammattikorkeakoulun omaan hanketoimintaan olisi perusteltua. Kuitenkin monissa tapauksissa opiskelijat hakevat ylemmästä AMK-tutkinnosta nimenomaan apua omassa työorganisaatiossa tehtävään kehittämistoimintaan ja tällöin opinnäytetyön tekeminen omassa työorganisaatiossa on luontevaa. Haasteena on työpaikan vaihto kesken koulutuksen, mikäli opinnäytetyö kytkeytyy vanhaan työpaikkaan.

Olennaista on opinnäytetöiden ja niissä saatujen tulosten hyödynnettävyys työelämässä. Opinnäytetyön tulee palvella paitsi yksittäistä tai yritystä/organisaatiota, niin myös laajemmin alan tai alueen kehittämistä.  Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä omassa työpaikassaan mutta myös sen ulkopuolella. Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osa laajoja hankkeita tai tutkimusohjelmia.

3.5 Metodologia

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöissä myös metodologiset kysymykset ovat tärkeällä sijalla. Työelämän kehittämisen yhteydessä esiin nousee myös tieteenteoreettisia kysymyksiä, kuten: Miten ymmärrämme tiedon? Edellytämmekö tiedolta tieteellistä luotettavuutta vai riittääkö hyödynnettävyys? Mitä intressejä kehittäminen palvelee? jne.

Opinnäytetyö sisältää aina selkeitä työelämää kehittäviä ja tutkivia elementtejä. Käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät voivat painottua paitsi tutkimusmenetelmiin, niin myös erilaisiin kehittämistoiminnan menetelmiin. Usein käyttökelpoisia ovat erilaiset tutkimuksen ja kehittämisen välimaastoon liittyvät metodologiset lähestymistavat, kuten esimerkiksi toimintatutkimus, kehittävä työntutkimus, arviointitutkimus, käytäntötutkimus ja tulevaisuuden tutkimus. Opinnäytetöissä voidaan hyödyntää myös muun muassa tapaustutkimuksellista lähestymistapaa ja etnografista otetta. Toisaalta ylemmän AMK-tutkinnon ominaisluonteen mukaisesti nämä lähestymistavat tulee ymmärtää työelämän kehittämisen näkökulmasta. Lähtökohtana on, että käytetyt menetelmät ovat suhteessa kehittämistehtävään.

3.6 Opinnäytetyön kirjallinen luonne

Ammattikorkeakoulujen kesken vallitsee selkeä yksimielisyys siitä, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on ainakin osittain kirjallinen. Sitä vastoin kirjallisen raportin muodoissa ei ole yhtä linjaa, vaan raportointiperinteet vaihtelevat.

Kehittämistyön luonne määrittää opinnäytetyön rakennetta ja raportointia. Lähtökohtana voidaan käyttää tutkimusraportoinnin ja projektiraportoinnin erilaisia perinteitä. Monografiatyyppisen raportin ohella voidaan suosia myös muita opinnäytetyön raportoinnin muotoja. Opinnäytetyö voi olla muun muassa ammatillisista artikkeleista muodostuva kokoelma.

Olennaista on kysymys siitä, kenelle raportti kirjoitetaan. Mikäli tuloksia raportoidaan eri kohderyhmille, voidaan käyttää myös erilaisia raportointitapoja. Opinnäytetyö voi olla myös kehittämisprosessin vaiheista koottu portfolio, joka sisältää erilaisia aineksia, joista osa on tutkimuksellisia ja osa johonkin konkreettiseen kehittämisprosessiin vaiheeseen liittyviä työelämän tarpeisiin tuotettuja tuotoksia.

3.7 Ohjaus

Ohjauksella on keskeinen sija ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön kohdalla. Lähtökohta on, että opinnäytetyölle nimetä ohjaava opettaja, ohjaajapari tai -ryhmä. Opiskelijan tulee tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Ohjausta tulee myös olla saatavilla siinä määrin kuin laadukas opinnäytetyöprosessi edellyttää.

Osittain ohjauksen kysymykset ovat yhteneviä ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjauksen kanssa. Toisaalta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutusluonne ja työelämäläheinen painotus korostavat myös uudenlaisia ohjauksen muotoja. On tärkeää mahdollistaa työssä käyvän opiskelijan ohjaus muun muassa verkko-ohjauksen kautta. Edelleen työelämä mentorin merkitys korostuu. Yksi hyvä käytäntö on opinnäytetyökohtainen ohjausryhmä, jossa opiskelija, työelämän edustaja ja ohjaava opettaja yhdessä pohtivat ja linjaavat opiskelijan kehittämistehtävään liittyviä kysymyksiä.

Ylemmän tutkinnon ohjaaminen edellyttää ohjaajalta huomattavaa osaamista. Suuri osa ohjaajista on yliopettajia tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita lehtoreita. Olennaista on ohjaajan riittävä osaamisen taso.

Myös itsearvioinnilla ja vertaistuella on tärkeä merkitys ohjauksessa. Vertaistuki voidaan organisoida  perinteisiä opinnäytetyöprosessin vaiheita noudattavien seminaari-istuntojen kautta. Voidaan myös pyrkiä löytämään uudenlaisia hyviä käytäntöjä ohjaukseen. Muun muassa työpajat, aivoriihityöskentely sekä erilaiset verkkotyöskentelyn muodot tarjoavat tähän monia mahdollisuuksia. Vertaispalaute voi olla paitsi suullista, niin myös kirjallista

3.8 Arviointi

Opinnäytetyön arviointikriteerit ovat ammattikorkeakoulujen päätettävissä. Olennaista kuitenkin on, että arviointikriteerit vastaavat opinnäytetyön yleisiä tavoitteita. Tärkeää on huomioida opinnäytetyön luonne työelämän kehittämistehtävänä. Edelleen toinen puoli opinnäytetyötä on tutkimuksellisuus. Tutkimuksellisuus ja metodologia ovat osa arviointia. Arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös opinnäytetyön viestivyyteen.

Opinnäytetyö arvioidaan numeerisesti ja siitä annetaan kirjallinen lausunto. Pyrkimyksenä on, että arviointiin osallistuisi kaksi opettajaa ja arviointi sisältää vertaisarviointia. Opinnäytetyön työelämäläheisen luonteen takia on tärkeää, että laadulliseen arviointiin osallistuu myös työelämän edustaja. Työelämän arviointi kohdistuu lähinnä työn hyödynnettävyyteen työelämän kehittämisessä.

3.9 Kypsyysnäyte

Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (16.6.2005/423; 10§) mukaan opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielentaitoa.  Lainsäädäntö edellyttää, että kypsyysnäyte tehdään aina kirjallisena. Sitä vastoin muilta osin kypsyysnäytteen muotoa ei ole määritelty.

Kypsyysnäytteelle voidaankin etsiä uusia entistä tarkoituksenmukaisempia muotoja. Suljetussa tenttitilaisuudessa tehtävän kypsyysnäytteen ohella suositellaan muita tulosten levittämistä paremmin tukevia muotoja, mm. mediatiedote ja ammatillinen artikkeli. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa myös koneella.

3.10 Opinnäytetyöohjeisto

Laadukkaan opinnäytetyöprosessin keskeinen lähtökohta on opinnäytetyöohjeisto. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulussa olisi yleinen ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöohjeisto.

Opinnäytetyöohjeistossa tulisi määritellä ainakin opinnäytetyön luonne ja tarkoitus, prosessi, ohjauskäytänteet sekä arviointikriteerit. Edelleen ohjeesta tulisi ilmetä opinnäytetyön lainsäädännöllinen pohja, oikeusturvakysymykset, sopimus- ja lupakäytänteet, tekijänoikeudet sekä eettinen ohjeistus.

4. Lopuksi

Opinnäytetyösuositukset ovat välttämättä varsin yleisellä tasolla. Tarkemmat ohjeistukset ovat ammattikorkeakoulukohtaisia ja osittain myös koulutusohjelmakohtaisia. Suositukset pyrkivät normittamaan opinnäytetyöprosessia, mutta niiden tarkoituksena ei ole jarruttaan monipuolista kehittämistoimintaa eikä kahlita opinnäytetyötään tekevien opiskelijoiden tai ylemmän AMK-tutkinnon kehittäjien luovuutta.

Tiettyjä asioita on ollut mahdollista linjata. Toisaalta on myös asioita, joiden linjaamiseen aika ei ole vielä ollut kypsä. Yksi tällainen avoin kysymys on opinnäytetyöraportin muoto ja kirjoittamisen genre. Useiden pilotoivien kokeilujen kautta on pyritty etsimään erilaisia muotoja opinnäytetyölle. Tarvitaan kuitenkin vielä esimerkkejä uudenlaisista tutkimus- ja kehittämisprosessin raportoinnin muodoista.

Edelleen on kysymyksiä, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että niissä voi vallita useanlaisia käytänteitä. Esimerkiksi metodologisten kysymysten kohdalla pyrkimys yhtenäistämiseen saattaisi olla jopa haitaksi. On selvää, että ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä yhdistyy työelämän kehittäminen ja tutkimuksellisuus. Kuitenkaan lähestymistavat voivat vaihdella varsin konkreettisista kehittämistehtävistä syvällisempää tutkimuksellista analyysiä vaativiin arviointeihin.

Opinnäytetöiden tasossa on toistaiseksi jonkin verran vaihtelua. Yksi tulevaisuuden haaste on löytää ja vakiinnuttaa sellainen kirjoittamisen perinne, joka vastaa toisaalta vastaa ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön tasoa ja laajuutta ja toisaalta ottaa huomioon ylemmän tutkinnon työelämän kehittämistä palvelevan luonteen.

10.10.2008
                                                                                              
Liite: Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyösuositukset
      
Lähtökohta

•  Opinnäytetyöohjeistot ja käytänteet ovat ammattikorkeakoulujen itsensä laadittavissa
•  Ylempiin tutkintoihin liittyvä ammattikorkeakouluyhteistyö on tärkeää ylempien AMK-tutkintojen kehittämisen ja tutkintojen uskottavuuden näkökulmasta. Suositukset ovat osa tätä kehittämistä

Opinnäytetyön laajuus

•  Ylempään AMK-tutkintoon sisältyy 30 op laajuinen opinnäytetyö
•  Opinnäytetyö 30 op ei sisällä erillisiä opinnäytetyöhön liittymättömiä menetelmäopintoja eikä muita syventäviä opintoja.
•   Seminaarityöskentely voi olla osa opinnäytetyötä.

Opinnäytetyön yleinen luonne

•  Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä. Työelämän kehittämisen näkökulma korostuu.
•  Opinnäytetyöhön sisältyy selkeä tutkimuksellinen elementti
•  Opinnäytetyöt ovat julkisia

Suhde työelämään ja tutkimusohjelmiin

•  Olennaista on opinnäytetöiden ja niissä saatujen tulosten hyödynnettävyys työelämässä.
•  Opinnäytetyön tulee palvella paitsi yksittäistä yritystä/organisaatiota, niin myös laajemmin alan tai alueen kehittämistä.
•  Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä omassa työpaikassaan mutta myös sen ulkopuolella
•  Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osa laajoja hankkeita tai tutkimusohjelmia.

Metodologia

•  Opinnäytetyö sisältää aina selkeitä työelämää kehittäviä ja tutkivia elementtejä
•  Käytetyt T&K-menetelmät voivat painottua paitsi tutkimusmenetelmiin, niin myös erilaisiin kehittämistoiminnan menetelmiin.
•  Usein käyttökelpoisia ovat erilaiset tutkimuksen ja kehittämisen välimaastoon liittyvät metodologiset lähestymistavat., esim. toimintatutkimus, kehittävä työntutkimus, arviointitutkimus, käytäntötutkimus, tulevaisuuden tutkimus.
•  Metodologia tulee olla suhteessa kehittämistehtävään.

Opinnäytetyön kirjallinen luonne

•  Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti
•  Kehittämistyön luonne määrittää opinnäytetyön rakennetta ja raportointia. Lähtökohtana voidaan käyttää tutkimusraportoinnin ja projektiraportoinnin erilaisia perinteitä.
•  Monografiatyyppisen raportin ohella voidaan suosia myös muita opinnäytetyön raportoinnin muotoja (mm. ammatillisista artikkeleista muodostuva kokoelma, kehittämis-prosessin vaiheista koottu portfolio)

Ohjaus

•  Opinnäytetyölle nimetään ohjaava opettaja, ohjaajapari tai -ryhmä. Opiskelijan tulee tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyttä ja ohjausta tulee olla saatavilla siinä määrin kuin laadukas opinnäytetyöprosessi edellyttää. Ohjaajalla tulee olla riittävä osaamisen tason.
•  Työelämäohjauksella on keskeinen sija. Tätä varten opinnäytetyölle tulee olla nimettynä ohjaaja myös työelämän organisaatiosta tai ohjausryhmä, jossa on työelämän ja ammattikorkeakoulun edustajia.
•  Ohjauksessa hyödynnetään erilaisia muotoja, verkko-, yksilö- ja ryhmäohjausta. Olennaista on ohjauksen kehittäminen työelämässä olevan opiskelijan tarpeet huomioiden.
•  Opiskelijalla on mahdollisuus vertaisohjaukseen ja -arviointiin esim. seminaaritilaisuuksien, työpajojen, aivoriihityöskentelyn ym. yhteydessä. Seminaarit etenevät opinnäytetyöprosessin mukaisesti (esim. ideointiseminaari, suunnitelmaseminaari, julkistaminen)

Arviointi

•  Opinnäytetyö arvioidaan numeerisesti ja siitä annetaan kirjallinen lausunto.
•  Pyrkimyksenä on, että arviointiin osallistuisi kaksi opettajaa ja arviointi sisältää vertaisarviointia.
•  Laadulliseen arviointiin osallistuu myös työelämän edustaja. Työelämän arviointi kohdistuu lähinnä työn hyödynnettävyyteen työelämän kehittämisessä.
•  Olennaista on, että arvioinnissa otetaan huomioon opinnäytetyön luonne työelämän kehittämistehtävänä
•  Tutkimuksellisuus ja metodologia ovat osa arviointia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös opinnäytetyön viestivyyteen.

Kypsyysnäyte

•  Kuuluu osana ylempään AMK-tutkintoon
•  Kypsyysnäyte tehdään aina kirjallisena. Se voidaan kirjoittaa myös koneella.
•  Suljetussa tenttitilaisuudessa tehtävän kypsyysnäytteen ohella suositellaan muita tulosten levittämistä paremmin tukevia muotoja, mm. mediatiedote, ammatillinen artikkeli

Opinnäytetyöohjeisto

•  Ammattikorkeakoulussa tulisi olla yleinen ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöohjeisto.
•  Opinnäytetyöohjeistossa määritellään ainakin opinnäytetyön luonne ja tarkoitus, prosessi, ohjauskäytänteet sekä arviointikriteerit. Ohjeesta tulee ilmetä myös opinnäytetyön lainsäädännöllinen pohja, oikeusturvakysymykset, sopimus- ja lupakäytänteet, tekijänoikeudet sekä eettinen ohjeistus.