Leena Vainio
tutkimuspäällikkö
Hämeen ammattikorkeakoulu
Blended learning – sulautuvaa oppimista
Käsite blended learning on tullut kieleemme viimeisen viiden vuoden aikana oletettavastikin Amerikasta. Suomessa olemme sujuvasti ottaneet käyttöön tämän englannin kielisen termin puhuttaessa verkko-opetuksen tai e-oppimisen monimuotoisuudesta. Levonen ym (2006) suomensivat termin sulautuvaksi oppimiseksi. Tässä artikkelissa käytän jatkossa sulautuva oppiminen käsitettä, vaikka vielä itse tuota termiä vähän vierastan. Voisimmeko puhua opetuksen monimuotoistamisesta?
Suomessa sulautuvaksi oppimiseksi on määritelty toiminta, jossa opetuksen tai oppimisen mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi integroidaan uusia ja traditionaalisia opetuksen muotoja sekä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa ja oppimisessa. Bonk & Graham (2006) ovat määritelleet sulautuvan oppimisen menetelmäksi, jossa 1) yhdistetään kontaktiopetusta ja verkko-opetusta, 2) yhdistetään jakelujärjestelmiä ja teknologioita sekä 3) yhdistetään opetustekniikoita ja metodeita/pedagogisia ratkaisuja. Tavoitteena on rakentaa monimuotoinen, rikas oppimisympäristö, jonka tuottaa mielekkään oppimisprosessin ja tukee oppimista.
Littlejohn & Pegler (2007) käyttää nimitystä ”blended e-learning”,jolla hän laajentaa melko staattistakin e-oppimisen käsitettä. Onhan e-oppiminen rakentunut melko tekstipohjaiseksi, jossa oppimisympäristöjä tai www-sivuja hyödyntäen jaetaan oppimateriaaleja, tehtäviä ja palautetaan oppimistehtäviä. Monet oppimisen tutkijat näkevät oppimisalustat enemmänkin opiskelijahallinnoinnin työvälineinä eivätkä pidä niitä rikkaina ja monipuolisina oppimisympäristöinä (kts Bonk et al 2006). Teknologiat antavat monia muitakin mahdollisuuksia toimia verkkoympäristöissä: iPodit, digitaaliset kamerat, mobiililaitteet ja sosiaalinen media, pelit ja simulaatiot antavat mahdollisuuksia yhdistää todellista ja virtuaalista maailmaa monimuotoisesti.
Bonk ym. ovat myös koonneet tulevaisuuden sulautuvan oppimisen trendejä (Bonk et al 2006, s. 549 – 567) ja niitä kuvaan tässä artikkelissa ja samalla pohdin, missä vaiheessa Suomessa olemme tällä hetkellä sulautuvan opetuksen toteutuksissa.
Sulautuvan oppimisen menetelmien tulisi
- edistää oppimisyhteisöjen rakentamista,
- laajentaa opittujen asioiden soveltamismahdollisuuksia,
- tuottaa tilanteita, joissa omaa oppimista voi seurata ja arvioida,
- tarjota asiantuntijakohtaamisille paikka
- tarjota oikea-aikaista mentorointia ja valmennusta
- tarjota simulaatioita ja harjoittelulaboratorioita
- tarjota oppimateriaalia eri tilanteisiin
Oppimisalustat eivät tarjoa mahdollisuuksia tuohon kaikkeen, tarvitaan monia muita sulautuvan oppimisen menetelmiä. Bonk ym. ovat löytäneet kymmenen trendia, jotka voivat mahdollistaa edellisen listan elementtien ratkaisemisen oppimistilanteissa.
1. Mobiilit sulautetun oppimisen menetelmät
Langattomat, helposti mukana kulkevat mobiilit laitteeet, puhelimet, jotka jo nyt ovat jokaisen suomalaisen oppijan ja opettajan taskussa, voivat tarjota monipuolisen uuden ulottavuuden oppimisprosessiin. Suomessa mobiilien käyttöä opetuksessa on jo kymmenen vuotta pilotoitu, piloteista on saatu erittäin positiivisia kokemuksia, mutta vain harvat vielä hyödyntävät mahdollisuuksia. Organisaatioissa mobiilit nähdään vain puhelimina ja muuta käyttöä ei vielä tueta.
2. Entistä vahvempi visualisointi, yksilöityminen ja käytännössä oppiminen
Sulautuvan oppimisen menetelmät mahdollistavat erilaisten oppijoiden huomioimisen ja oppijat voivat rakentaa omia oppimisenpolkujaan. Sulautuvien oppimisen menetelmien tulisi tukea yhteisöllistä tiedon tuottamista, jossa erilaiset oppijat erilaisin menetelmin, voisivat visualisoida omaa oppimistaan ja sanoittaa omaa oppimistaan muille näkyväksi..
3. Yksilölähtöistä oppimista
Oppijalla tulisi olla entistä suurempi valta määritellä omaa oppimisprosessiaan. Sulautuvan oppimisen järjestelyjen tulisi mahdollistaa oppijan tarpeisiin vastaavia opetusjärjestelyjä, joissa olisi valittavana täysin verkkopohjaista opiskelua yhteisöllisesti ja itsenäisesti ja myös laadukasta kontaktiopetusta.
4. Lisääntyvä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä
Sulautuva oppiminen yhdistää ihmisiä, tapahtumia ja aktiviteettejä. Sosiaalisen median avulla rakennetaan erilaisia oppimisverkostoja. Suomessa hyviä esimerkkejä on esim. SOMETU verkosto.
5. Lisääntyvä oppimisympäristön autenttisuus ja tilannesidonnaisuus
Oppimisympäristöt tulisi rakentaa niin, että niissä ratkotaan oikeita ongelmia niillä menetelmillä, joita käytetään elämässä yleensä. Autenttisen oppimisen rakentaminen verkkoympäristöissä oppimisalustaperusteisesti on hyvin haasteellista. Tekstipohjaisuus ei täytä aina autenttisuuden vaatimuksia.
6. Työn ja opiskelun linkittäminen
Työssä opiskelu ja formaalin opetus lähenevät entistä enemmän toisiaan. Oppilaitosten on kehitettävä myös sulautuvan opetuksen menetelmiä, koska yhä useampi nuori on työssä opiskelujen ohella. Vain monipuoliset opetuksen menetelmät mahdollistavat linkittämisen ja samalla rikastavat oppimiskokemuksia.
7. Ajoittamisen muuttaminen
Opiskelu ei tapahdu enää arkisin kello kahdeksasta neljään eikä työkään sijoitu enää vain tuohon aikaan. Suomessa oppilaitokset pääsääntöisesti vielä elävät perinteisessä lukukausiajattelussa ja opettajien työtunnitkin lasketaan arkipäiville. Sulautuva opiskelijalähtöinen opetus vaatii aivan uudenlaista allakoimista ja myös opetushenkilöstön työajan määrittelyä.
8. Opiskelun paikka muuttuu
Luokassa istuminen vähenee. Luokkaopetus voidaan korvata kokonaan esimerkiksi on-line luentojärjestelmin tai etukäteen äänitetyin videoin ja äänittein. Miten tämä muuttaa oppilaitoksia. Tarvitaanko opiskelijoiden ja opettajien kohtaamisen ihan uudenlaisia ympäristöjä (kuva 1).
9. Opettajan rooli muuttuu
Opettajan rooli vahvistuu ohjaajana ja erilaisten pedagogisten ratkaisujen rakentajana. Opettajan työ ei ole enää luokan edessä olemista vaan enemmänkin rinnalla kulkemista.
10. Tarvitaan uudenlaisia osaajia opettajien lisäksi
Sulautuva opetus on monimutkaisempaa ja vaativampaa kuin perinteinen luokkaopetus. Tarvitaan uudenlaisia osaajia työyhteisöön ja tämä vaatii myös koulutusorganisaatioiden johtamiselta uudenlaista ajattelua.
Sulautuva oppimisen kirjo on laaja ja mahdollisuuksia on paljon. Jokaisessa organisaatiossa on tehtävä päätökset, mitä menetelmiä laajasta kirjosta otetaan käyttöön. Paljonko ollaan valmiita käyttämään aikaa ja rahaa menetelmien hankkimiseen ja käytön opiskeluun? Uudet menetelmät lisäävät opetuksen monimutkaisuutta kaikkien osalta, miten tuohon moninaisuuteen valmistaudutaan? Uudet vuorovaikutuksen tavat ja vapaa tiedon vaihto vaativat myös harkintaa ja eettisten kysymysten pohdintaa – miten siihen valmistaudutaan? Toisaalta sulautuvan oppimisen menetelmät tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia – kenellä on varaa jättäytyä kehityksen ulkopuolelle?
Bonk, C & Graham, C. 2006. The Handbook of Blended Learning. Global perspectives, local designs. Pfeiffer.
Levonen, J., Joutsenvirta, T. & Parikka, R. (2005). Blended Learning - Katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen. Piirtoheitin. Verkko-opetuksen verkkolehti, 3: 2/2005(http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/sulautus1.htm),
Luettu 18.8.2008.
Littlejohn, A. & Pegler C. (2007). Preparing for Blended E-Learning: Understanding Blended and Online Learning (Connecting with E-learning): Understanding Blended and Online Learning (Connecting with E-learning). Taylor & Francis.
