Opinnäytetyö: Mehiläistarhaajat ottamaan oppia hoidokeistaan
Mehiläisalan yhteistoiminta on edellytys alan kannattavalle kehitykselle. Yhdessä toimien ja alaa keskitetysti koordinoimalla päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Tarhaajien on siis otettava oppia omista hoidokeistaan eli mehiläisyhteiskunnasta, jossa kaikilla jäsenillä on oma tärkeä tehtävänsä, jossa pelisäännöt ja työnjako ovat kunnossa ja jonka tekemistä mehiläiskuningatar koordinoi.
Sakari Raiskion tekemässä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyössä selvitettiin kotimaisen mehiläisalan yhteistoiminnan edellytyksiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta mehiläisalan eri toimijoiden pitävän tärkeänä yhteistoimintaa ja verkostoitumista sekä olevan valmiita osallistumaan yhteistoimintastrategian kehittämiseen. Alan tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen verkostoitumista ja toiminnan yhteistä koordinointia pidettiin järkevänä.
Kotimaisella mehiläisalalla on edessään valoisa tulevaisuus
Kotimaisen hunajan kysyntä ja lähiruoka-ajattelu lisäävät tarvetta saada uusia yrittäjiä alalle. Alkeiskurssien järjestäminen uusille mehiläistarhaajille ja ammattitarhaajien yrittäjyyteen tähtäävä koulutustarjonta tulevat olemaan Suomen Mehiläishoitajain Liiton, SML ry:n tärkeimpiä tehtäviä. Mehiläisalan julkinen tiedottaminen ja viestintä kuluttajille sekä alan tilaisuuksien suuntaaminen nuorille edesauttavat alan kiinnostavuuden lisäämisessä. Raiskion tekemän tutkimuksen mukaan hunajan käyttöön ja terveellisyyteen liittyvät kysymykset nousevat kuluttajien haastatteluissa useimmin esille.
Mehiläisalan tavoitteet ja niiden mittaaminen
Raiskion tekemässä tutkimuksessa luotiin tavoitteiden asettamiselle ja niiden mittaamiselle malli, jota voidaan soveltaa mehiläisalan strategisten tavoitteiden arviointiin. Tasapainotettuun mittaristoon perustuvaa mallia voidaan soveltaa myös muiden alojen tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen.