Koulutuksen laadunvarmistus

HAMKin tutkinnot noudattavat laajuudeltaan ja osaamistasomäärittelyltään hyväksyttyjä kansallisia ja sitä kautta myös eurooppalaisen korkeakoulualueen linjauksia. ECTS-periaatteet opiskelijalähtöisyydestä toteutuvat osaamistavoitteiden määrittelyssä, opiskelijan työmääränä kuvattuina opintojaksojen laajuuksina ja tutkintoon kuuluvien opintojen karttumisena opintopisteinä.

Tutkintojen ulkopuolinen koulutus palvelee elinkeinoelämää ja kehittää sitä kautta toiminta-alueen osaamista.

Opetusjohtaja vastaa koulutus- ja opetusprosessista. Opetusjohtajan alaisuudessa toimii koulutuksen tukipalvelut, jotka vuosittaisten palvelusopimusten mukaisesti osallistuvat opetuksen toteuttamiseen ja opiskelun tukemiseen sekä HAMKin koulutuksen kehittämiseen.

Koulutuksen tukipalvelut organisoituvat seuraavasti:

• Opiskelijapalvelut
• Koulutuksen kehittämispalvelut
• Aikuiskoulutuksen kehittämispalvelut
• Täydennyskoulutuspalvelut.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen määrällinen mitoitus, rahoitus ja arviointiperusteet sovitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävässä TASO-sopimuksessa. Koulutuksen määrällistä mitoitusta suunnitellaan osana kuntayhtymän taloussuunnitelman laadintaa. HAMKin hallitus ja yhtymähallitus käsittelevät ja tekevät alustavat päätökset koulutusohjelmien vuosittaisista aloituspaikkamääristä ja HAMKin rehtori päivittää ja vahvistaa ne lopullisesti omalla päätöksellään.

HAMKin opetussuunnitelman laadintaa ohjeistaa Opetussuunnitelmat toimintaohje. Opetussuunnitelman vuosittainen päivittäminen käynnistyy laajan johtotiimin tekemistä linjauksista opetussuunnitelman kehittämiseksi. OPS-kierros on opetusjohtajan johtama KT-keskuksittain toteutettava neuvottelukierros, missä käydään läpi opetussuunnitelman nykytila ja kehittämistarpeet tulevassa päivityksessä.

Päivittäminen tapahtuu keskitetysti yhteisten opintojen osalta, koulutusalakohtaisesti alakohtaisten opintojen osalta ja koulutusohjelmakohtaisesti ammattiopintojen osalta. Opetussuunnitelmat laaditaan yhteiseen järjestelmän SoleOPSiin, missä sitä kommentoidaan ja korjataan ja lopulta hyväksytään siellä.

Opetussuunnitelmat tarkentuvat opintojaksoina, joiden laadinnassa noudatetaan Opintojakson suunnittelu, toteutus ja arviointi -ohjetta (TOTSU). Opintojaksot voivat saada erilaisia toteutustapoja, joista opiskelija voi valita tilanteeseensa sopivan.  

Täydennyskoulutuksessa tuotetaan koulutuspalveluja vastaamaan asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia.

Koulutusohjelmat toimivat KT-keskuksissa ja ne vastaavat tutkintotavoitteisesta koulutuksesta, avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta, ammatillisista erikoistumisopinnoista sekä täydennyskoulutuksesta. KT-johtajat ovat HAMKin johtosäännön mukaan vastuussa yksikön taloudesta ja toiminnan tuloksellisuudesta HAKKYn ja HAMKin strategioiden ja tavoitteiden suuntaisesti. Koulutusohjelmajohtaja on koulutusohjelmansa pedagoginen johtaja. Opintojen ja opiskelijoiden ohjauksesta vastaa koulutusohjelmissa useita opettajatuutoreita sekä opintojen ohjaajat ja opinto-ohjaajat.

Opiskelijat voivat koota opintoja kaikista koulutusohjelmista hyväksytyn HOPSin mukaisesti. HAMKin sisäiset ristiinopiskelun periaatteet on hyväksytty rehtorin päätöksellä 2009. Tämän lisäksi VirtuaaliAMK ja FUAS-liittoutuma tarjoavat lisää valikoimaa tutkintoon kuuluviin opintoihin.

Opetuksen ja opiskelun toteuttamiseen osallistuu päivittäin useita satoja henkilöitä. Toteuttajia ovat keskitetyt tukipalvelut ja koulutusohjelmien henkilöstö. Keskitettyjä tukipalveluja ovat opetusjohtajan alaisuudessa toimivat hakutoimisto (HAMKin ja HAMIn yhteishaut, siirto-opiskelijaksi haku), opintohallinto (opintotukiasiat, opiskeluoikeusasiat, todistukset) sekä opiskelijahyvinvointipalvelut (opintopsykologi, opintokuraattori).

Koulutuksen kehittämispalveluissa ylläpidetään koulutuksen toimintaohjeita ja opinto-oppaita, koordinoidaan opetussuunnitelmatyötä ja opintojen ohjausta, ylläpidetään ja kehitetään opiskelijaportaalia sekä tietojärjestelmiä SoleOPS, eHOPS, Mimosa ja Winha.

Kirjasto- ja tietopalvelut ohjaavat ja palvelevat opiskelijoita jokaisella kampuksella. Kielikoulutuskeskus toimii jokaisessa KT-keskuksessa ja koulutusohjelmassa.

Koulutuksen seuranta ja arviointi toteutuu sekä tilastoaineistojen ja suoritetietojen pohjalta että vuosittaisten HOPLAa opiskelijakyselyiden kautta. Osana TATU-neuvotteluja on opiskelijakuuleminen.

Rehtorin päätöksen mukaisesti HAMKO vastaa koulutusohjelmissa opiskelijapalautteen kokoamisesta ja sen käsittelystä KT-johdon kanssa. Näiden keskustelujen muistiot löytyvät KT-keskuksista ja HAMKOsta.

Valmistuvien opiskelijoiden OPALAan antamat palautteet analysoidaan koulutusohjelmissa.

Koulutuksen onnistuneisuutta KT-keskuksen tulosprofiilissa mitataan seuraavilla mittareilla:

Vetovoima, keskeyttämisaste, suoritetut tutkinnot, keskimääräiset opiskeluajat,
opiskelijamäärä, ulkomaiset opiskelijat, 
virtuaaliopintopisteet, T&K-opintopisteet, 
OPALA-aktiivisuus, HOPLAa yleisarvio   
opiskelijoiden KV-liikkuvuus, lähteneet ja saapuneet (alle ja yli 3kk) henkilöstön KV-liikkuvuus, lähteneet, saapuneet.

Henkilöstö: ilmapiiri, sairauspoissaolot

Hämeen ammattikorkeakoululle on myönnetty eurooppalainen Diploma Supplement -tunnus eli tutkintotodistuksen liitteiden 'laatuleima'. Tunnus on voimassa vv. 2010 - 2013, ja sen on antanut Euroopan komissio.

HAMK on osallistunut lukuisia kertoja KKA:n koulutuksen laatu- ja huippuyksikköarviointiin. Alla on laadittuja hakemuksia.

Koulutus- ja opetusprosessin kehittämisen suuntaviivat ja toiminnan määrälliset tavoitteet päivitetään vuosittain kuntayhtymän taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja esitetään TALSUssa. 

Koulutus- ja tutkimuskeskusten kehittämistyötä ohjataan ja kehitetään kolmevuotiskaudelle laaditulla Kehittämissuunnitelmalla, joita päivitetään TATU-prosessissa.

Kehittämisessä hyödynnetään koottua arviointi- ja seurantatietoa.

Henkilöstölle järjestetään vuosittain pedagogisia valmiuksia kehittävää koulutusta.